Etusivu Uutiset Kokonainen kalenterivuosi ilman työtapaturmaa

Kokonainen kalenterivuosi ilman työtapaturmaa

Tavoitteena tapaturmaton kalenterivuosi toteutui uuden vuoden vaihteessa, kun vuonna 2023 ei kirjattu yhtään työtapaturmaa Suomen eikä Puolan tehtailla. Yrityksen tapaturmatilastot ovat komeaa luettavaa: Suomessa tapaturmattomia päiviä on kertynyt jo 386 ja Puolassa 835.

Työturvallisuuden eteen on tehty vuosien aikana paljon ennaltaehkäiseviä toimia. Vielä reilut kymmenen vuotta taaksepäin tehtaalla saatettiin työskennellä shortsit ja sandaalit jalassa. Tänä päivänä työturvallisuus on yksi johtamisen keskeisimmistä välineistä. Työturvaa edistävät toimenpiteet, jotka aluksi tuntuivat henkilöstöstä pakonomaiselta ja joitakin muutoksia jopa vastustettiin, on nykyään itsestäänselvyys. Kulttuurimuutokseen ei toki herätty yhdessä yössä, vaan siihen on kasvettu henkilöstöä osallistamalla.

“Enää ei tulisi kuuloonkaan, että tehtaalla hitsattaisiin verkkarit jalassa. Muutokset on askelmerkkejä koko yrityskulttuurin muutoksesta”, muistelee yli 20 vuotta Stalatubella operaattorina työskennellyt työsuojeluvaltuutettu Aarni Lyhty.

5S -projekti

Työturvallisuuteen vaikuttaa suuresti tehtaan yleinen järjestys ja siisteys. Vuonna 2011 aloitettiin 5S -projektiksi kutsuttu hanke, joka päätavoitteina oli tehostaa tuottavuutta, sekä parantaa tehdastilojen järjestystä ja siisteyttä. Projektissa keskityttiin poistamaan tehtaalta kaikki sinne kuulumattomat tavarat sekä puhdistamaan lattiat ja tekemällä toimenpiteitä, ettei lattioille ja kulkuväylille enää esimerkiksi öljyvuotoja tule ja näin ollen pienentämään liukastumisriskiä oleellisesti. Lisäksi projektin aikana tehtiin ratkaisuja, jotka vähensivät tehdasilmassa lentelevää pölyn määrää. Projekti eteni kone kerrallaan ja projektin jälkeen tehdas on ollut selvästi turvallisempi paikka työskennellä ja tason ylläpitäminen on helpompaa ja mielekkäämpää.

“Kyllä metalliyrityskin voi olla siisti jos tahtoa riittää”, tiivistää tuotantojohtaja Tuukka Juhanila.


Koneturvallisuutta suunnitellaan yhdessä työntekijöiden kanssa

Koneturvallisuusparannuksia aloitettiin tehdä ensimmäistä kertaa jo vuonna 2012, jolloin ensimmäinen riskiarviointi tilattiin ulkopuoliselta toimijalta. Sen jälkeen on saatu aikaan merkittäviä muutoksia nimenomaan koneturvallisuuteen. Kehitys- ja projektipäällikkö Ari Sarajärvellä on nimetä useampikin esimerkki.

“Hitsausten suojauksia on parannettu kuitulaserprojektien myötä. Vaatimukset ovat huomattavasti korkeammat kuin muilla menetelmillä. Viimeisen kahden vuoden aikana HF-linjalle on tehty useita turvallisuusparannuksia, kuten muotoilun suojauksia, kohdesuojauksia sekä linjan loppupään suojaukset on saatettu vaatimusten tasolle”, luettelee Ari. 

Hän tietää mistä puhuu, sillä Arilla on yli kymmenen vuoden kokemus työturvallisuusasioista.

“Ja parhaillaan mietitään erityispitkien putkien valmistuksen turvallisuusaspekteja”, jatkaa Ari.

Yhdessä suunnitelleen hyvä tulee

Työpäivän aikana moni työvaihe vaatii eritystä huolellisuutta. Kahdenkymmenen henkilöauton painoisien emokelojen siirto tai putkinippujen nosto vaativat erityistä varovaisuutta.  Hyvät ja asianmukaiset työvaatteet ovat Stalatubella tänä päivänä perusedellytys. Työvaatteissa panostetaan erityisesti paloturvallisuuteen sekä ulkovaatteissa huomioväreihin ja heijastimiin. Ilman turvakenkiä, suojalaseja sekä kuulosuojaimia ole asiaa tehdasalueelle.

“Suojalaseilla on pelastettu lähivuosina muutamakin silmä, joten meillä on konkreettista näyttöä ohjeistuksen noudattamisen tärkeydestä”, kuittaa Aarni.

Vaikka kaiken lähtökohtana on työturvallisuus, turvallisuusjärjestelyt eivät saa hankaloittaa kenenkään työtä. Tämän vuoksi henkilöstön osallistaminen suunnittelussa ja järjestelyissä on tärkeää. Työturvallisuusasioita nostetaan säännöllisesti keskusteluun linjapalavereissa sekä yleisissä infoissa.  Mitä enemmän ja useammin siitä puhuu, sitä paremmin työturvallisuusohjeita ja varovaisuutta muistetaan noudattaa.

Työhyvinvointi ruokkii työturvallisuutta

Väsyneenä huolimattomuus ja sitä kautta riskit kasvaa. Stalatube on ollut mukana Työturvakeskuksen järjestämässä ”Kevennä kuormitusta” -projektissa, jonka tavoitteena on kiinnittää huomiota työntekijöiden jaksamiseen. Työturvallisuudesta puhuttaessa on siirrytty pohtimaan myös työhyvinvoinnin merkitystä. Toistaiseksi työhyvinvointi on lähinnä työantajan vapaaehtoista huolehtimista työntekijöidensä hyvinvoinnista, sillä määrääviä lakeja tai standardeja ei vielä ole samalla tavalla kuin työturvallisuuteen liittyen.

“Viime vuonna järjestetty työhyvinvointipäivä Pajulahdessa on yksi esimerkki.  Työnantajan satsaus päivään on pelkästään kustannusten näkökulmasta merkittävä, koska sinä päivänä koko henkilökunta on poissa työpisteiltään, eikä yhtään tuotetta valmistu, tai kuormaa lähde tuona päivänä”, kehuu Aarni työnantajaansa.

Stalatube tukee henkilöstönsä fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia monin eri tavoin. Tarjonnasta löytää jokainen itselleen juuri sopivimman tavan pitää huolta jaksamisestaan, yksin tai yhdessä työkavereiden kanssa.  

Lisää tuottavuutta turvallisuusparannuksilla

Stalatubelle on myönnetty ISO 45001 työturvallisuusstandardi. Käyttöön on otettu myös uusi Falcony-järjestelmä, jonne jokaisen on velvollisuus raportoida kaikki läheltä piti -tilanteet sekä kirjata tarkasti työtapaturmat. Työturvallisuuden kehitystyötä tehdään yhteistyössä viranomaisten kanssa, mm. tekemällä työsuojelu- ja työterveystarkastuksia sekä työpaikkaselvityksiä. Lisäksi Stalatubella on oma työsuojelutoimikunta, jossa tilannetta arvioidaan sisäisesti. Vaikka muutokseen ajanut juurisyy on tiukentunut lainsäädäntö, ja vaatimukset tulee laista ja standardeista, työturvallisuus näkyy suoraan myös viivan alla.

Automaatiopuolella on saatu myös turvallisuusparannusten kautta merkittäviä tuottavuusparannuksia. Käyttöaika kasvaa, kun ajo ei keskeydy, vaan tuotanto kulkee keskeytyksettä.

Myös teknologiakehitys luo uusia, turvallisempi työolosuhteita. Tehdastilojen uusittu valaistus paitsi valaisee tehokkaasti muuten harmaata tehdashallia, on myös energia- ja täten kustannustehokkaampi ratkaisu.

“Panostukset turvallisiin työoloihin ei ole tuottavuudesta pois, päinvastoin”, sanoo Tuukka.

On tutkittua näyttöä, että ennaltaehkäisevät toimenpiteet myös työhyvinvoinnin edistämiseksi on suora satsaus yritykseltä, joka näkyy myös viivan alla.

“Meidän mittaritkin kertovat, että tuotannon henkilöstötyytyväisyys, sekä tuottavuus ovat nousseet ja suhteessa taas poissaolot ovat tippuneet. Lähtökohtana on, että jokaisella on oikeus lähteä töistä terveenä ja hyvinvoivana kotiin”, summaa Juhanila.